1 2 3 4 5 6 7 8 9

Kuvakulma

Kuvakulma on suosittu palsta kerholehdessämme. Tässä otteita viime kesän tapahtumista.

 

Valmet-juttu 2013

 

 

Arvoisat Valmettilaiset!

Tämä kesä on ollut meille Valmettilaisille varmasti mielenkiintoinen kesä, onhan kerhomme täyttänyt 10 vuotta. Muistan kuin eilisenpäivän, kun sain ensimmäisen Valmet-viestin postissa. Lehti oli heti hyvä ja otin yhteyttä Manforsin Janneen, jotta voisin lähettää jatkossa juttuja.

Tänä kesänä tein videon, jossa vakoan perunaa Valmetin alkuperäisellä vakoauralla. Video löytyy Ekomuseon sivuilta netistä.



Heinäkuussa oli myös Kainuussa Ristijärvellä Karppalassa Myllytapahtuma, jossa sain esittää lauluja kolmen hanuristin kanssa. Kun niittonäytös alkoi ja Korhosen Alpo lähti niittämään Valmetillaan, esitimme sanoittamani laulun Oma Pikku-Valmet. Laulu on tehty Repe Helismaan lauluun Kulkurin iltatähti. Kyllä oli hieno tunne esittää kappale. Hirvosen Hannu Kuhmosta kävi juttelemassa esiintymisen lomassa. Siinä kesämuistoja pääpiirteittäin.



Odottelen perunannostoa, joka on jo muutaman viikon kuluttua, jospa siitäkin saisi videon aikaan...

Terveisin Jäsen n:o 37, Mikko Heikkinen Paltamo

Tervehdys Keuruulta

 

Tässä on Markku Kosolan Valtra C912M-4 -traktorikaivuri vuosimallia 1980. Kone on maatilakäytössä ja se on yksi parhaita tämänikäisiä koneita. Kaikki toimii ja samalla se on kuvankaunis vehje.

Markku Kosola
Vanhamyllyntie 13, 42700 Keuruu

(Toim. huom. M. Kosola tietää, että tätä mallia myytiin mm. Irakiin ja sen takia hän on laittanut sikäläiset asusteet)

Valmetin ja laulukuoron yhteistyötä

 

Siikajokilaaksossa on tehty historiaa. Pikku-Valmetin peräkärry toimii mieskuoron esiintymislavana. Paavolan markkinoilla (7.9.) ja Ruukin Luomumarkkinoilla (14.9.) Paavolan Nuorisoseuran mieskuoro Aikasetmiehet kajautteli reippaita säveliä Valmetin peräkärryn lavalta. Yhteistyö toimi hyvin ja markkinaväki seuraili tungokseen asti Korkalan Juhan ohjastamaa ajoneuvo- ja kuorolaisten yhdistelmää.

Markkinatapahtumissa vieraili runsaasti vanhoista koneista ja eritoten traktoreista kiinnostuneita, varovaisen arvion mukaan yhteensä noin 5000 markkinavierasta näki Pikku-Valmetin ja kuuli reippaat laulut. Vanhat traktorit kiinnostavat myös perheiden jälkikasvua, eritoten pojannassikat ihastelivat Vallun upeaa konevoimaa.

Pentti Syrjäpalo

Pikku-Valmet pohjoisen vetonaulana

 

Hulupakasti pyöri rysky (puimakone), kun Korkalan Juhan Valmet 20 valjastettiin sitä pyörittämään Luohuan kuuluilla Ryskypäivillä elokuussa. Valmetti vm. -57 kohahdutti yleisöä sai satapäisen rysky-yleisön tungeksimaan vanhan puimakoneen ympärillä, kun ensimmäiset vanhoilla opeilla sidotut ruislyhteet syötettiin runsaan kuuskymppisen ikään ehtineen Sampon kitaan. Siikajoen kunnassa Luohuan kylällä on Voitto Niemelän ideoimana palautettu vanhojen ryskyjen päivien myötä perinteiset puintitaidot kunniaan.

Pentti Syrjäpalo

Onnittelut Koneviestille

Vanhat Valmetit -traktorikerho onnittelee Koneviesti-lehteä sen 60-vuotisesta työstä suomalaisten konemiesten valistamiseksi.
Luultavasti jokainen kerhon jäsen on jossain vaiheessa ollut myös Koneviestin lukija.

 



Vuoden kone

 

Onnittelukortti on valokuva vuodelta 1971, jolloin Koneviesti valitsi ”Vuoden Koneeksi” Valmet 502:n ”Vuoden Koneen” kunniakirjojen luovutus syksyllä 1971. Vasemmalta Tourulan tehtaan isännöitsijä DI Väinö Lindell, Valmetin pääkonttorin johtajistoa edustava Olavi Karasjärvi, Valmet 502:n pääkonstruktööri DI Rauno Bergius.

 

Kunniakirjaa vastaanottamassa ovat Valmetin Traktoriryhmän johtaja DI Olavi Koponen ja Valmetin kaupallinen johtaja ekonomi Henrik Solin. Oikealla on Koneviesti päätoimittaja agronomi Olli Näri.

Kullervo – ensimmäinen suomalainen traktori

Kullervo-traktorilla on mielenkiintoinen kohtalonyhteys Valmetiin ja Valtraan vapaaherra Gustaf  Woldemar Wreden kautta. Teknisesti suuntautunut nuorukainen suoritti diplomi-insinööritutkinnon Darmstadtin teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1911. Sen jälkeen hän hankki lisäkokemusta pestautuen amerikkalaisen Jackson Automobile Companyn pääinsinööriksi Michiganissa.

 

Sillä aikaa Suomessa Turun Rautateollisuus Oy /Åbo Jernmanufaktur Ab:n  johtajana toimi vapaaherra Carolus Wrede, ja hänellä oli meneillään tuotteiston laajennussuunnitelmat. Hän kutsui poikansa Amerikasta ja nimitti hänet yhtiön tekniseksi johtajaksi vuonna 1914. Venäjän armeija oli antanut runsaasti tilauksia Turun  Rautateollisuudelle.

 

Yhtiö teki päätöksen traktorinvalmistuksen aloittamisesta vuonna 1916. Traktorilla tähdättiin Venäjän markkinoille. Tämä olisikin ollut loistava liikeidea, ellei Venäjällä olisi tapahtunut vallankumousta jolloin taloudelliset yhteydet itsenäistyneen Suomen ja Venäjän bolsevikkihallituksen välillä katkesivat..

 

Traktorin prototyyppiä koeajettiin vuonna 1918. Traktori oli aikalaisekseen moderni. Sen runko koostui  valetuista koteloista, joiden sisällä voimansiirtolaitteet olivat hyvässä suojassa ja hyvin voideltuja. Laakereina käytettiin kuulalaakereita.

 

Kullervo-traktori

Tuotenimi Kullervo otettiin Suomen kansalliseepoksesta Kalevalasta. Kullervo oli voimakas, mutta myös traaginen hahmo. Kullervossa oli nelisylinterinen kaasutinmoottori, jonka iskutilavuus oli 7,4 litraa. Suurin teho oli 30 hv/850 r/min. Vaihteistossa oli kaksi nopeutta eteen ja yksi taakse. Kullervo painoi 2200 kg, joten sen painotehosuhde oli edullinen.

 

Traktorin valmistus alkoi kesällä 1919 ja ensimmäisen vuonna myytiin Suomeen noin 40 traktoria. Vientiponnistelujen kautta vuonna 1920 vietiin 40 Kullervoa Puolaan sekä vientikanavia avattiin Ruotsiin ja Viroon hieman heikommalla menestyksellä. Tuotantoa pidettiin hengissä vuoteen 1924, jolloin tehdas lopetti koko maatalouskonetuotannon. Valmistusmääräksi arvioidaan 200 kappaletta. Pääsyynä lopettamiseen oli, että kotimarkkinat olivat liian pienet ja etenkin Fordson oli liian vahva kilpailija vientimarkkinoilla.

 

Kullervon kytkentä Valmetiin tapahtui siten, että vapaaherra Gustaf Wredestä tuli Valmet-konsernin pääjohtaja vuonna 1954. Hän oli hyvin kiinnostunut traktorinvalmistuksesta ja oli edesauttamassa ensimmäisen dieselmallin kehittämistä. Valmet-traktorin konstruktöörit sanoivatkin, että muille Wrede oli pääjohtaja, mutta meille pääkonstruktööri. Wrede ehti toimia Valmetin johtajana vuoteen 1958, jolloin hän kuoli.

 

Kullervossa oli moderni rakenne, voimansiirrossa käytettiin S.K.F. -kuulalaakereita.