1 2 3 4 5 6 7 8 9

Valmet 900, ergonomian ensiaskeleet

Traktoria käytettiin 1960-luvulla erittäin aktiivisesti urakoinnissa ja puunkorjuussa. Kuljettajan työolot olivat kuitenkin kurjat. Tapana oli talveksi nostaa traktorin päälle vanerista tehty ”koppi”, joka antoi jonkin verran sääsuojaa, mutta näkyvyys oli huono, lämmitys ala-arvoinen ja melu korvia raastava. Turvakehys teki tuloaan ja yleinen ajatussuunta oli, että pakolliseksi tulevan kehyksen varaan voidaan ripustaa sääsuojia.


Valmetilla asiasta ajateltiin toisin. Turvakehys nähtiin mahdollisuutena kehittää kunnollinen turvaohjaamo. Tavoitteena oli saada traktorinkuljettajan työolot vertailukelpoisiksi kuorma-autonkuljettajien työolojen kanssa.


Valmet 900 esiteltiin keväällä 1967. Se teki traktorihistoriaa monella tavalla. Koneen vakiovarusteena oli turvaohjaamo, joka oli suunniteltu traktorin olennaiseksi osaksi, ei jälkeenpäin lisättäväksi varusteeksi. Ohjaamon runko oli läpäissyt virallisen iskukokeen. Runko oli eristetty traktorin rungosta kumiholkein. Sisäverhoilulla, tiiviydellä ja lattian kumimatolla saavutettiin suhteellisen siedettävä melutaso N95. Samalla tiiviys antoi mahdollisuuden tehokkaan raitisilmalämmityslaitteen käyttöön, jolla voitiin hoitaa myös lasien huurteenpoisto.


Kojelauta oli automainen. Siitä löytyivät katkaisimet tuulilasinpyyhkijää, valoja, lämmityslaitetta työvaloja ja sisävaloa varten, yhdistetty valonvaihto- äänimerkki- ja vilkkukytkin, polttoaine-, lämpötila, öljynpaine- ja latausmittarit sekä riittävästi merkkilamppuja käsikaasua ja virtalukkoa unohtamatta. Valmet 900 oli ensimmäinen sarjavalmisteinen traktori Euroopassa, johon tuli vakiovarusteeksi hydrostaattinen Orbitol-ohjaus.


Automaisuutta oli myös vaihdevipujen sijoitus kuljettajan oikealle puolelle pois lattialta kuljettajan jalkojen välistä. Muut valmistajat ryhtyivät kopioimaan tätä ratkaisua. Lisäksi kuljettajan paikan mittasuhteisiin, ohjauspyörän asentoon istuimen suhteen, vipujen liikeratoihin ja näkyvyyteen ohjaamosta oli kiinnitetty runsaasti ”human engineering” –resursseja. Nykyäänhän tätä kutsutaan ergonomiaksi.

 

Ulkonäkö oli omaperäinen ja siitä näkyi, että sekä ohjaamo että konepeitto oli suunniteltu yhtä aika piirustuslaudalla. Samalla vaihtui myös Valmetin väri. Punaisen tilalle tuli taitettu keltainen ja runkoväriksi ruskea.

 

Valmet 900

Voimansiirto oli täysin uusi ja Valmetin omaa valmistetta. Vaihteisto oli täysin synkronoitu 8+2R -nopeuksinen. Voimanotosta löytyi kolme nopeutta, 540, 1000 ja ajovoimanotto. Kytkemenä oli Valmetille tyypillinen parikytkin, jolla saavutettiin ajokytkimestä riippumaton voimanotto. Jarrut olivat hydraulikäyttöiset kuivat nelipintaiset levyjarrut.

 

Hydrauliikan tuotto ylitti kaikki tuon ajan standardit. Se oli 65 l/min, josta parikymmentä litraa priorisoitiin ohjaukselle. Työhydrauliikassa oli kolme säätötapaa: asento-, vetovastus ja painesäätö. Nostovoima vetovarsien päissä oli 2500 kg. Itse traktori ohjaamoineen painoi 3200 kg.

 

Moottorina oli Valmetin Linnavuoren tehtaan nelisylinterinen 4,18 litran 411A, jonka ilmoitettiin kehittävän 89 hv SAE/2300 r/min.


Kun tämä traktori tuli ensi kerran julkisuuteen keväällä 1967, koko traktorimaailma kohahti. Harvoin on yhdellä kertaa tuotu niin paljon uudistuksia traktoriin.

 

 


Sen aikaisen mittapuun mukaan Valmet 900 oli suuri traktori. Sen akseliväli oli 231 cm, paino 3200 kg ja takarengaskoko 16,9-34. Vaihteisto oli täysin synkronoitu, nopeuksia oli kahdeksan eteen ja kaksi taakse.