1 2 3 4 5 6 7 8 9

Kullervo – ensimmäinen suomalainen traktori

Kullervo-traktorilla on mielenkiintoinen kohtalonyhteys Valmetiin ja Valtraan vapaaherra Gustaf  Woldemar Wreden kautta. Teknisesti suuntautunut nuorukainen suoritti diplomi-insinööritutkinnon Darmstadtin teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1911. Sen jälkeen hän hankki lisäkokemusta pestautuen amerikkalaisen Jackson Automobile Companyn pääinsinööriksi Michiganissa.

 

Sillä aikaa Suomessa Turun Rautateollisuus Oy /Åbo Jernmanufaktur Ab:n  johtajana toimi vapaaherra Carolus Wrede, ja hänellä oli meneillään tuotteiston laajennussuunnitelmat. Hän kutsui poikansa Amerikasta ja nimitti hänet yhtiön tekniseksi johtajaksi vuonna 1914. Venäjän armeija oli antanut runsaasti tilauksia Turun  Rautateollisuudelle.

 

Yhtiö teki päätöksen traktorinvalmistuksen aloittamisesta vuonna 1916. Traktorilla tähdättiin Venäjän markkinoille. Tämä olisikin ollut loistava liikeidea, ellei Venäjällä olisi tapahtunut vallankumousta jolloin taloudelliset yhteydet itsenäistyneen Suomen ja Venäjän bolsevikkihallituksen välillä katkesivat..

 

Traktorin prototyyppiä koeajettiin vuonna 1918. Traktori oli aikalaisekseen moderni. Sen runko koostui  valetuista koteloista, joiden sisällä voimansiirtolaitteet olivat hyvässä suojassa ja hyvin voideltuja. Laakereina käytettiin kuulalaakereita.

 

Kullervo-traktori

Tuotenimi Kullervo otettiin Suomen kansalliseepoksesta Kalevalasta. Kullervo oli voimakas, mutta myös traaginen hahmo. Kullervossa oli nelisylinterinen kaasutinmoottori, jonka iskutilavuus oli 7,4 litraa. Suurin teho oli 30 hv/850 r/min. Vaihteistossa oli kaksi nopeutta eteen ja yksi taakse. Kullervo painoi 2200 kg, joten sen painotehosuhde oli edullinen.

 

Traktorin valmistus alkoi kesällä 1919 ja ensimmäisen vuonna myytiin Suomeen noin 40 traktoria. Vientiponnistelujen kautta vuonna 1920 vietiin 40 Kullervoa Puolaan sekä vientikanavia avattiin Ruotsiin ja Viroon hieman heikommalla menestyksellä. Tuotantoa pidettiin hengissä vuoteen 1924, jolloin tehdas lopetti koko maatalouskonetuotannon. Valmistusmääräksi arvioidaan 200 kappaletta. Pääsyynä lopettamiseen oli, että kotimarkkinat olivat liian pienet ja etenkin Fordson oli liian vahva kilpailija vientimarkkinoilla.

 

Kullervon kytkentä Valmetiin tapahtui siten, että vapaaherra Gustaf Wredestä tuli Valmet-konsernin pääjohtaja vuonna 1954. Hän oli hyvin kiinnostunut traktorinvalmistuksesta ja oli edesauttamassa ensimmäisen dieselmallin kehittämistä. Valmet-traktorin konstruktöörit sanoivatkin, että muille Wrede oli pääjohtaja, mutta meille pääkonstruktööri. Wrede ehti toimia Valmetin johtajana vuoteen 1958, jolloin hän kuoli.

 

Kullervossa oli moderni rakenne, voimansiirrossa käytettiin S.K.F. -kuulalaakereita.