1 2 3 4 5 6 7 8 9

Viinatraktorit Brasiliassa

Nyt puhutaan paljon uusiutuvista energiavaroista. Valtra on kehittänyt vuosikymmenien mittaan mitä moninaisimpia ratkaisuja. MTT-Vakolan kanssa tehtiin häkäkaasulla käyvä traktori, kasviöljyjen käyttöä tutkittiin ennen biodieselin kehittämistä. Samoin tutkittiin alkoholin käyttöä polttoaineena ja Brasiliassa ryhdyttiin alkoholikäyttöisen Valmet-traktorin sarjavalmistukseen vuonna 1983.

 

Brasiliassa käynnistettiin suurimittainen Proalcool-projekti jo 1970 luvun puolella energiakriisin seurauksena. Moottorikäyttöön tarkoitettua etanolia käytettiin ottomoottoreissa. Valmet oli silloin ja Valtra nyt Brasilian markkinajohtaja sokeriruokoviljelmien etanoliteollisuudessa ja oli luonnollista, että asiakkaat saattoivat hyödyntää kotoista polttoainetta. Valmet halusi tehdä dieselprosessilla toimivan etanolimoottorin. Yhteistyökumppanina oli silloinen moottorien toimittaja, MWM (Motorenwerke Mannheim), joka oli tutkinut samaa asiaa Fendtin kanssa Saksassa.

Syntyi kahdella polttoaineella käyvä moottori. Koska alkoholi ei syty puristuksesta kuten dieselpolttoaine, järjestelmässä oli kaksi polttoainepumppua. Jakajapumppu ruiskutti joutokäyntiä vastaavan määrän sytykkeeksi sylinteriin, Vastaavasti rivipumpulla ruiskutettiin tarvittavaa tehoa vastaava määrä etanolia. Täydellä teholla dieselpolttoaineen kulutus jäi 10 prosenttiin käytetystä alkoholimäärästä.

 

Sovellus traktoriin ei ollut kuitenkaan ihan helppoa. Etanolin vaikutukselle alttiit osat ja tiivisteet piti valita huolellisesti. Etanolin mukaan lisättiin hieman kasviöljyä pumpun elementtien voitelemiseksi. Moottoria sai sekä nelisylinteriseen malliin Valmet 88 ja kuusisylinteriseen malliin 118-4.

 

Alcool-traktoreita

Vuonna 1986 alkoholin hinta oli laskenut, eikä kahden polttoaineen järjestelmällä saavutettu säästöjä, sillä traktorit olivat kalliimpia kaksinkertaisen polttoainejärjestelmän takia. Alkoholikäyttöisiä traktoreita ehdittiin kuitenkin valmistaa 1700 kappaletta vv. 1983-1986. Historia toistaa itseään. Brasiliasta on hiljakkoin kantautunut tietoja, että dieselprosessilla käyviä alkoholimoottoreita kehitetään jälleen traktoreihin sokeriruokotilojen tarpeisiin.

 

Uusiutuvia energiamuotoja tutkittiin jo 1980-luvun alussa. Kaksoispolttoainejärjestelmällä toimivassa dieselmoottorissa jakajatyyppinen ruiskutuspumppu syötti joutokäynnin verran dieselpolttoainetta sytykkeeksi. Etanoli ei syty puristuksesta kuten dieselpolttoaine. Niinpä pieninä määrinä ruiskutettu dieselpolttoaine syttyi dieselprosessin tapaan ja samalla syttyi myös etanoli.

 

 

 

 

 

 

Malleja oli kolme, Valmet 118 ja 118-4 Alcool, moottorina oli 5,9 litran kuusisylinterinen MWM, joka kehitti 128 hv SAE/2300 r/min. Nelisylinterinen Valmet 88 Alcool kehitti noin 80 hv.

Valmet 1502 telitraktori oli edellä aikaansa

Syntysanat telitraktorille lausuttiin 60-luvun lopussa, kun Valmet halusi kehittää yhtenäiseen moduuliperheeseen kuuluvan traktorin 120-150 hv:n luokkaan. Traktori oli varsin hätkähdyttävän näköinen: ohjaamo levisi ylöspäin, mikä oli uutta. Tällä ratkaisulla ohjaamo saatiin viileämmäksi suuren varjostavan kattopinta-alan ansiosta. Tuohon aikaan ilmastointilaitteet olivat harvinaisia ja kalliita.

 

Varsinainen sensaatio oli, että suuri takapyörä oli korvattu kahden vetävän pyörän muodostamalla telillä. Valmet 1502 oli mielenkiintoinen traktori. Sillä saavutettiin tasainen kulku ilman minkäänlaisia jousia. Tuolloin vuonna 1975 ei vielä tunnettu 40 km/h traktoreita, mutta telitraktori kulki miltei neljääkymppiä. Tasaisen kulun salaisuus oli painotuksessa ja ajajan paikan valinnassa. Ensinnäkin kaikki renkaat olivat samankokoisia ja paino jakaantui varsin tasaisesti kuudelle pyörälle.

 

Varsinainen keksintö, joka patentoitiin aikanaan, oli kuljettajan paikan sijoitus etuakselin ripustuksen ja telipalkkien laakerointipisteiden muodostaman tasakylkisen kolmion painopisteeseen. Tällä kohdalla heilahtelut ovat minimissä.

 

Läpimitaltaan pienempi pyörä oli sekä massaltaan että keskitykseltään tasapainoisempi isoon renkaaseen verrattuna. Jo tämä auttoi ajodynamiikkaa. Trelleborg 500-22,5 –renkaiden ominaistaajuus sattui n. 34-35 km/h nopeudelle. Tässä nopeushaarukassa kone pomppi jonkin verran, mutta nopeuden kasvaessa kulku tasaantui.

 

Teli-Valmetin ansiosta meillä on mainiot Sisu Dieselin kuutosmoottorit. Linnavuoren tehdas kehitti 6,6 litran kuusisylinterisen moottorin 611 CS, josta tuli kaikkien nykyisten SisuDieseleiden kantamalli. Turboahdettu moottori kehitti 136 hv DIN.

 

Valmet 1502

Vaihteisto oli kehitetetty Valmet 1102:n vaihteistosta, synkronoituja nopeuksia on 16+4R. Teli oli varsinainen mestariluomus. Sen keskellä keinulaakerin kohdalla oli planeettapyörästö, jonka avulla saatiin ”tasapainoitettu teli”, siis vedossa molempien pyörien paino oli sama. Tavallisestihan pyörien pitäessä hyvin tavallinen teli pyrkii keventämään edellä kulkevaa pyörää. 

 

Valmet 1502 tuli markkinoille noin neljä vuosikymmentä liian aikaisin. Traktorin mahdollisuudet pilasi mm. energiakriisi ja halu käyttää samaa teliä jopa 12 tonnin kantavuuteen metsäkoneissa. Telistä tuli etevä ja sitä käytettiin mm. Pinomäen ja Rovaniemen Konepajan metsäkoneissa. Tämä johti kuitenkin telin ylimitoitukseen ja ylimääräiseen painoon. Aikaisemman suunnitelman mukaan traktorin paino olisi ollut viisi tonnia suunnitellulla rengaskoolla. Näillä mitoilla kone olisi toiminut erinomaisesti.

 

Joka tapauksessa Teli-Valmet jäi traktorihistoriaan. Ulkomaiset toimittajat pyytävät siitä jatkuvasti kuvia ja teknisiä tietoja.

 

 

Valmet 1502 oli vaikuttava ilmestys. Vetokyky ja ohjausominaisuudet paranivat, kun koneeseen saatiin vetävä etuakseli. Sopivia maatalousrenkaita ei löytynyt hevin, joten ratkaisuksi keksittiin 13,6-24 –paripyörät.

Superahdettu Valmet 1203

Valmet oli ahtamisen edelläkävijä etenkin kolmi- ja nelisylinterisissä moottoreissa. Sveitsiläinen Brown Boveri & Cie (BBC) oli kehittänyt 1970-luvun lopulla tavallisista turboahtimista poikkeavan paineaaltoahtimen (pressure wave supercharger).

 

Neljännesvuosisata sitten tavalliset turboahtimet olivat suurikokoisia ja ”turboviive” oli tuntuva. Myöskin turbokoneiden alakierrosten vääntömomentti oli varsin vaatimaton, koska ahdin mitoitettiin antamaan korkeaa tehoa nimelliskierrosten tuntumassa.

 

BBC:n ahdintyyppi Comprex oli erikoislaatuinen innovaatio. Siinä pakokaasut pääsivät vaikuttamaan suoraan imukaasuihin, jolloin ahtopaine nousi välittömästi, jos pakokaasujen paine kasvoi. Comprex pystyi antamaan ahtopainetta myös alakierroksilla, jolloin vääntömomenttia saatiin olennaisesti korkeammaksi.

 

Comprexia testattiin Valmet 411C -moottorissa hyvin tuloksin. Linnavuoressa päätettiin ottaa moottorityyppi 411CX tuotantoon ja Tourulassa moottori päätettiin sijoittaa uuteen nelisylinteriseen malliin 1203/1203-4, jolla korvattiin 1102/1103 –mallit vuonna 1980.

 

Moottori oli todella suorituskykyinen, sitä voitaisiin verrata nykyisen N-sarjan 141-mallin väkivahvaan common rail –moottoriin. Iskutilavuus oli 4,4 litraa ja moottoriteho 110 hv DIN; vääntömomentti oli 424 Nm kierrosluvulla 1350 r/min. Vääntömomentin nousuprosentiksi saatiin 27 %. Tämän sitkeämpää konetta ei Euroopasta tuohon aikaan löytynyt. Voisi myös todeta, että Valmet paalutti jo tuolloin markkinasegmentin suuritehoisille nelosmoottoreille.

 

Paineaaltoahtimen käyttö ylitti helposti kansainväliset uutiskynnykset, olihan Valmet tehnyt historiaa ottamalla ensimmäisenä maailmassa sarjavalmistukseen Comprexilla varustetun moottorin. Moottorin ominaisuudet laukaisivat myös keskustelun ”vakiotehomoottoreista” (constant power engines).

 

Valmet 1203

Mallin 1203 erottaa muista tuon ajan Valmeteista jatketusta konepeitosta, jonka etuosaan sijoitettiin lisäpolttoainesäiliö. Traktorissa oli synkronoidulla puolittajalla (HiTrac) varustettu 16+4R –nopeuksinen vaihteisto. Traktori painoi nelivetoisena 4500 kg ja siitä tuli erittäin suosittu urakoitsijoiden keskuudessa.

 

Kokemukset paineaaltoahtimesta olivat hyviä, tosin ahdin vinkui melko äänekkäästi. Comprexia harkittiin Volvo BM Valmet 805:een, jota suunniteltiin noihin aikoihin. Paineaaltoahdin oli kuitenkin kallis, joten sen käyttö lopetettiin. Comprex-ahtimen tarina jatkui siten, että BBC, myöhemmin Asea-Brown Boveri  eli ABB myi ahdinkeksintönsä Mazdalle, joka valmisti rajoitetun määrän dieselautoja paineaaltoahtimella varustettuna. Nykyään turboahtimet ovat niin kehittyneitä, ettei Compexilla ole elintilaa paitsi siinä mielessä, että pakokaasujen kierrätys olisi helppo järjestää ahtimen siivikossa.

 

 

 

 

 

 

 

Valmet 1203 –traktoreita valmistettiin v. 1980-1982 muutama sata kappaletta.